Längelmäen Säästöpankin historiaa

"Längelmäeltä ollaan ja rahaa on eväänä" -Vanha längelmäkeläinen sanonta

Pankin perustaminen

1900 -luvun alussa Längelmäki oli n. 4000 asukkaan maaseutupitäjä. Puutteellinen liikenneverkosto ja kulkuneuvojen tekninen taso eristivät Längelmäkeä lähikaupungeista ja niiden palveluista. Pitkät välimatkat lähikaupunkien pankkeihin vaikeuttivat myös säästötoimia. Lisäksi kaupunkien pankit eivät mielellään myöntäneet lainoja etäisen maaseudun väestölle. Niinpä Längelmäen asukkaiden keskuudessa heräsikin haave oman pankin perustamisesta.

Ensimmäisen kerran ajatus lausuttiin julki kuntakokouksessa vuonna 1904. Ajatusta lähdettiin toteuttamaan ripeästi ja Säästöpankin ensimmäiset säännöt vahvistettiin jo 1.11.1904 Hämeenlinnan kuvernöörinvirastossa. Pankki oli siis syntynyt paperilla, mutta käytännössä syntymäpäivää päästiin viettämään vasta vuoden kuluttua, kun konttori avautui asiakkaille.  

Lainaus, sääntöjen 1§:

"Säästöpankilla, jonka Längelmäen kunta perusti w 1904, ja jonka toiminimenä tulee olemaan Längelmäen Säästöpankki, on tarkoituksena ottaa rahaa korkoa kaswamaan ja lisäämällä korot pääomiin niitä kartuttaa, siten tarjota yleisölle, erittäinkin työnantajille ja palweluswäelle, etupäässä Längelmäen kunnasta, tilaisuutta säästöjensä helppoon ja warmaan sijoittamiseen ja kartuttamiseen.

Samalla tulee säästöpankki toimimaan lainarahastona, josta etupäässä uutterille ja toimeliaille maanwiljelijöille warsinkin Längelmäen pitäjästä annetaan lainoja heidän taloudellisen tilansa edistämiseksi."

Pankin avaaminen

Pankki avasi ovensa ensimmäisen kerran 15.11.1905 Hakosalmen kylässä (kirkonkylä) Nikolai Vanhatalolta vuokratuissa tiloissa. Avajaispäivänä tehtiin kolme talletusta ja lainattiin rahaa yhtä velkakirjaa vastaan. Vuonna 1905 pankki ehti olla avoinna ainoastaan kaksi kertaa. Vuonna 1908 aukiolopäiviä lisättiin ja pankkia alettiin pitämään auki kahtena päivänä kuukaudessa.

Omaan taloon

Vuonna 1935 pankin 30-vuotisjuhlassa Isännistön puheenjohtaja V.A.Korhonen lausui seuraavaa:

"Längelmäen Säästöpankki on nyt 30-vuotisen taipaleen taivallettuansa päässyt hyvään alkuun. Mutta kehittyäkseen sellaiseksi voimakkaaksi rahalaitokseksi, josta olisi paikkakunnan talouselämälle todellista hyötyä, se tarvitsee kaikkien Längelmäen kuntalaisten kannatuksen."

Pankin viettäessä 30-vuotijuhlia, nousikin esille kysymys omasta toimitalosta. Päätökset tehtiin nopeasti ja rakennushankkeeseen ryhdyttiin. Niinpä Hakosalmen kylään rakennettiin Längelmäen ensimmäinen kivitalo, johon tuli pankin konttorin lisäksi tilat myös postille.

Länkipohjaan ja muille kylille

Pankki kasvoi nopeasti, eikä kirkonkylän konttori voinut enää yksinään palvella laajalle hajautunutta asiakaskuntaa. Vuonna 1940 päätettiinkin sivukonttorin perustamisesta Länkipohjaan. Aluksi toimittiin Jussilan talossa vuokralla. Sotien jälkeen alettiin kuitenkin suunnitella oman talon rakentamista Länkipohjaan. Talo valmistui vuonna 1947 ja se tunnettiin paikkakuntalaisten muistoissa nimellä "puupankki". Talo sijaitsi nykyisen As Oy Pentinkulman paikalla.

Pankki perusti 40-50 lukujen taitteessa konttoreita myös muille kylille. Vuonna 1948 avattiin konttori Talviaisissa ja 1952 Västilässä ja Päijälässä.

Länkipohjan konttori kehittyi erittäin nopeasti ja kun pitäjän painopiste oli muutoinkin siirtynyt Länkipohjaan mm. rautatien vuoksi, tehtiin vuonna 1957 päätös pankin pääkonttorin siirtämisestä Kirkonkylästä Länkipohjaan.

Kasvun aikaa

Längelmäen kunnan asukasluku kasvoi voimakkaasti sotien jälkeen ja se oli suurimmillaan viisikymmentäluvun lopussa, lähes 5000. Myös pankkitoiminta kasvoi ja kohta oltiin jälleen tilanteessa, että Länkipohjan konttorin tilat kävivät ahtaiksi. Vuonna 1961 valmistuikin Länkipohjaan pankin nykyinen rakennus, joka oli myös paikkakunnan ensimmäinen kerrostalo. Tämän jälkeen on pankin myötävaikutuksella Länkipohjaan rakennettu muitakin kerrostaloja mm. As Oy Suoja, As Oy Kerrostasku ja As Oy Pentinkulma.

Pankki siirtyy ATK-aikaan

Längelmäen Säästöpankki oli sinnikkäästi pitänyt yllä vanhoja pankkitoiminnan metodeja, mutta 1980-luvulla tietoteknisten sovellutusten hankkiminen alkoi olla välttämättömyys. Vuonna 1983 pankki siirtyi käyttämään ATK-järjestelmää tilien osalta. Varsinaiseen reaaliaikaan siirryttiin vuoden 1986 alussa. Samalla tietokoneesta tuli pankkitoimihenkilön keskeinen työväline myös Längelmäellä.

Pankkikriisi 1990-luvulla

1980-luvun loppuvuodet olivat pankkisektorilla hurjan kasvun aikaa. Myös Längelmäen Säästöpankki sai osansa tästä kasvusta. Samaan aikaan Suomen Pankki purki kiihkeään tahtiin rahamarkkinoiden sääntelyä ja mahdollisti mm. valuuttalainojen myynnin yrityksille. Tämä taas toi markkinoille valtavasti "löysää" rahaa lainattavaksi edelleen myös yksityishenkilöille. Kasvu ei kuitenkaan jatkunut enää 1990-luvulle tultaessa, vaan koko maa ajautui ennenäkemättömään lamaan ja sen mukana koko pankkisektori kriisiytyi.  

Torjuakseen heikon taloustilanteen aiheuttamat riskit ruvettiin säästöpankkiryhmässä rakentamaan koko valtakunnan kattavaa Suomen Säästöpankki Oy:tä. Tähän valtakunnalliseen säästöpankkiin oli myös Längelmäen Säästöpankki liittymässä, mutta pankin isännät näyttivät tässä tilanteessa, kenellä on lopullinen päätösvalta tämän kokoluokan asioissa ja torjui liittymishankkeen äänestyksessä selvin numeroin. Vaikka isäntien päätös aiheutti alussa tyrmistystä monen mielessä, voidaan sen sanoa pelastaneen pankin. Suomen Säästöpankki nimittäin pilkottiin kilpailijoiden kesken jo vuonna 1993.

Uuteen alkuun

Säästöpankki Suomen ulkopuolelle jäi n. 40 säästöpankkia, joista yksi oli Längelmäen Säästöpankki. Nämä pankit joutuivat kuitenkin Säästöpankki Suomen pilkkomisen jälkeen varsin outoon tilanteeseen, koska ei ollut enää keskuspankkia, eikä ATK-palveluiden tuottajastakaan ollut varmuutta. Monet muutkin sopimukset ja yhteistyökuviot jouduttiin neuvottelemaan uusiksi. Jäljelle jääneet säästöpankit ryhtyivät kuitenkin rohkeasti laajentamaan toimialueitaan niille paikkakunnille, joista säästöpankki oli hävinnyt. Myös Längelmäen Säästöpankki laajensi tässä yhteydessä toimialuettaan ja perusti konttorin Jämsään vuonna 1994. 

Konttoreita karsitaan

Paikkakunnan väkiluku oli vielä 1950-luvun lopussa n. 5000, mutta laski voimakkaasti varsinkin 1960-luvulla mutta myös sen jälkeen. 2000-luvulle tultaessa paikkakunnan väkimäärä oli laskenut jo alle 2000 asukkaaseen. Väestön väheneminen ja liikenneyhteyksien paraneminen yhdessä tietotekniikan kehityksen kanssa johtivat asiakaskäyttäytymisen muutokseen, kun asiakkaat pystyivät hoitamaan suurimman osan maksuistaan kotona tietokoneen avulla ja rahaa voi nostaa pikapankista tai maksaa ostoksensa pankkikortilla. Lopulta tultiin siihen pisteeseen, että sivukonttoreita oli pakko ruveta karsimaan. Ensimmäisenä lakkautettiin Päijälän konttori 1980 luvun lopulla ja 1990-luvulla myös Kirkonkylän, Talviaisten ja Västilän konttorit päätettiin sulkea. Konttoreiden sulkeminen ja asiakaskäyttäytymisen muutokset johtivat myös henkilökunnan vähentämiseen Längelmäellä pankin painopisteen siirtyessä entistä enemmän Jämsään. Parhaimmillaan Längelmäellä oli töissä töissä 14 säästöpankkilaista, kun 2010-luvulla heitä oli enää 3.

Uusia tuulia

Pankki oli välttänyt täpärästi Suomen Säästöpankkiin liittymisen ja se oli avannut konttorin väkirikkaan Jämsän keskustaan. Se oli kooltaan kuitenkin edelleenkin pieni. Rahamarkkinoiden kiristyvät ohjeistukset ja pankkivalvonnan tiukkeneminen asettivat lisääntyviä haasteita pienille pankeille.

Pankin hallinnossa oli jo pitkään mietitty yhteistyötä Eräjärven Säästöpankin kanssa ja lopulta neuvotteluissa päästiin yksimielisyyteen. Vuonna 2013 Längelmäen Säästöpankki liittyi Eräjärven Säästöpankkiin ja muodostettiin Säästöpankki Sinetti. Sinetin pääkonttori sijaitsee Orivedellä ja tätä kirjoitettaessa sillä on konttorit Längelmäellä, Eräjärvellä, Orivedellä, Jämsässä ja Ylöjärvellä.

Säätiö jatkaa Längelmäen Säästöpankin perinteitä

Säästöpankin säännöissä on alusta alkaen korostettu säästäväisyyden edistämistä ja lisäksi kertyneitä voittovaroja on voitu jakaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Tämä tapa on siis ollut voimassa alusta alkaen ja jatkunut näihin päiviin asti. 

Sinetin muodostamisen yhteydessä isännät päättivät perustaa Längelmäen Säästöpankkisäätiön pitämään yllä tätä vanhaa perinnettä. Tätä kirjoitettaessa säätiö on vasta toimintansa alkumetreillä, mutta uskomme vakaasti, että säätiön avulla pystymme pitämään yllä Längelmäen Säästöpankin perinteitä tukemalla mm. paikkakunnan elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja koulutusta entisen Längelmäen kunnan alueella.